Jännityspäänsärky vai migreeni – tunnista kokonaisuus

Vertaa kivun luonnetta

Jännityspäänsärky on tavallisesti lievää tai kohtalaista, puristavaa ja molemminpuolista. Migreenikipu on useammin kohtalaista tai voimakasta, sykkivää ja toispuolista, mutta mikään piirre ei ole ehdoton.

Portaiden nousu tai muu tavallinen liike pahentaa usein migreeniä. Jännityspäänsärky ei yleensä pahene liikkeessä yhtä selvästi.

Liitännäisoireet auttavat erottamaan

Pahoinvointi, oksentelu sekä valo- ja ääniherkkyyden yhdistelmä ovat tyypillisiä migreenille. Jännityspäänsäryssä voi esiintyä lievää valo- tai ääniherkkyyttä, mutta pahoinvointi on epätavallisempaa.

Aura kuuluu migreenikirjoon eikä jännityspäänsärkyyn. Uutta neurologista oiretta ei pidä diagnosoida itse.

Kirjaa päivät, älä vain diagnoosia

Merkitse kivun luonne ja voimakkuus, liikkeen vaikutus, pahoinvointi, aistiherkkyys, kesto ja lääkitys. Muutaman viikon jälkeen kaksi erilaista kuviota voi tulla näkyviin.

Erottelu on hyödyllistä, koska myös hoito voi olla erilainen. Lievään jännityspäänsärkyyn riittävä keino ei välttämättä katkaise migreeniä.

Milloin ammattilaisen arvio auttaa

Ota yhteyttä lääkäriin, jos päänsärky on toistuvaa, muuttuu, heikentää toimintakykyä tai vaatii paljon lääkkeitä. Virheellinen luokittelu voi johtaa liian heikkoon hoitoon.

Äkillinen voimakkain päänsärky tai uusi neurologinen puutosoire vaatii kiireellistä hoitoa.

Yksi oire ei ratkaise diagnoosia

Migreeni kuvataan usein sykkiväksi ja toispuoliseksi, jännityspäänsärky puristavaksi ja molemminpuoliseksi. Todellisuudessa migreeni voi puristaa molemmilta puolilta ja jännityspäänsärky tuntua toisella puolella. Siksi kivun sijainti tai adjektiivi ei yksin riitä. Ratkaisevampaa on oireiden yhdistelmä, kohtauksen kesto, toistuvuus ja vaikutus toimintakykyyn.

Migreenissä tavallinen liike usein pahentaa kipua, ja ihminen haluaa levätä. Pahoinvointi, oksentelu sekä samanaikainen valo- ja ääniherkkyys tukevat migreeniä. Jännityspäänsärky on useammin lievä tai kohtalainen, eikä kävely tai portaiden nousu pahenna sitä. Valo- tai ääniherkkyyttä voi silti esiintyä yksittäin.

Niskakipu ei ratkaise eroa. Se voi kuulua migreenin ennakko-, kipu- tai jälkivaiheeseen ja olla yleinen myös jännityspäänsäryssä. Samoin stressi ja huono uni voivat liittyä molempiin. Tulkinnassa kannattaa välttää päätelmää, että kaikki niskasta alkava kipu olisi lihasperäistä.

Samalla ihmisellä voi olla molempia päänsärkyjä

Diagnoosit eivät sulje toisiaan pois. Kuukaudessa voi olla muutama selkeä migreenikohtaus ja niiden lisäksi lievempiä puristavia päänsärkypäiviä. Jos kaikki päivät niputetaan yhteen, migreenin estohoidon tarve, lääkepäivien määrä ja muun päänsäryn hoito voivat jäädä epäselviksi.

Päiväkirjassa jokainen päivä kuvataan omilla piirteillään. Merkitse aura, pahoinvointi, valo- ja ääniherkkyys, liikkeen vaikutus, kivun voimakkuus, kesto ja lääkkeen vaste. Kuukauden lopussa laske erikseen kaikki päänsärkypäivät, todennäköiset migreenipäivät ja lääkepäivät.

Rajatapauksissa hoitovaste voi antaa lisätietoa, mutta lääkevaste ei yksin vahvista diagnoosia. Tavallinen kipulääke voi auttaa molempiin, ja triptaanivastekaan ei korvaa oirekriteerejä. Lääkärin arvio yhdistää päiväkirjan, tutkimuksen ja turvallisuustiedot.

Milloin vertailu kuuluu lääkärille

Varaa aika, jos päänsärkyjä on usein, diagnoosi on epäselvä, kohtauslääkkeen tarve kasvaa tai oire rajoittaa arkea. Arvio on tarpeen myös silloin, kun aiemmin lievä päänsärky saa uusia migreenipiirteitä tai tuttu migreeni muuttuu jatkuvaksi taustakivuksi. Hoitosuunnitelma voidaan rakentaa eri päänsärkytyypeille erikseen.

Soita 112 äkillisen maksimivoimakkaan päänsäryn, uuden halvausoireen, vaikean puhehäiriön, kouristuksen tai tajunnantason muutoksen yhteydessä. Kuume ja niskajäykkyys, merkittävä pään vamma tai uusi voimakas oire raskauden aikana vaatii kiireellisen arvion. Näissä tilanteissa kotona tehtävä migreeni–jännityspäänsärkyvertailu ei ole oikea työkalu.

Tavoite ei ole nimetä jokaista tunnetta täydellisesti. Riittää, että tuttuja päiviä voidaan hoitaa suunnitelman mukaan ja muutokset tunnistetaan. Kun oirepäivät, lääkepäivät ja toimintakyky ovat näkyvissä, vastaanotolla voidaan tehdä huomattavasti tarkempi päätös kuin pelkän lauseen 'minulla on usein päänsärkyä' perusteella.