+200 hyvää arvostelua100 päivän riskitön kokeiluToimitus Tanskan varastoltamme

Neurologiset ennakko-oireet

Aurallinen migreeni – tunnista kulku ja reagoi poikkeamiin

Aura koostuu ohimenevistä neurologisista oireista, jotka kehittyvät tavallisesti vähitellen ennen migreenipäänsärkyä tai sen aikana. Uutta tai äkillistä puutosoiretta ei pidä arvioida vain verkkotekstin perusteella.

Julkaistu 4. elokuuta 2026Päivitetty 4. elokuuta 20269 min. lukuaikaYleistä terveystietoa
Tärkeää: Artikkeli sisältää yleistä tietoa eikä henkilökohtaista lääketieteellistä neuvontaa. Hakeudu heti hoitoon, jos päänsärky alkaa äkillisesti, on uudenlainen tai siihen liittyy neurologisia oireita.
Sahalaitakuvio ja näkökenttäpuutos migreeniaurassa
Näköaura kehittyy usein vähitellen välkkeenä, valoilmiönä tai laajenevana näkökenttäpuutoksena.

Miltä aura voi näyttää

Näköaura voi aiheuttaa välkettä, sahalaitakuvioita, valoilmiöitä tai laajenevan alueen, jossa näkö heikkenee. Tuntoaura voi tuntua kädestä kasvoihin leviävänä pistelynä, ja puheaura voi vaikeuttaa sanojen löytämistä.

Oireet palautuvat täysin ja kehittyvät tavallisesti vähitellen. Useita auraoireita voi tulla peräkkäin.

Mitä silmämigreeni tarkoittaa?

Silmämigreeni-sanalla tarkoitetaan usein näköauraa, mutta ilmaus on epätarkka. Tavallinen näköaura syntyy aivojen näkökuorella ja vaikuttaa yleensä molempien silmien näkökenttään, vaikka ilmiö tuntuisi painottuvan toiselle puolelle.

Verkkokalvomigreeni on harvinainen diagnoosi, jossa näköoire on vain yhdessä silmässä. Uusi yhden silmän näönmenetys vaatii nopean arvion eikä sitä pidä automaattisesti selittää migreenillä.

Kesto ja eteneminen

ICHD-3:n mukaan yksittäinen auraoire kestää tyypillisesti 5–60 minuuttia, ja päänsärky voi alkaa samaan aikaan tai tunnin sisällä. Äkillinen heti maksimaalinen puutosoire on vähemmän tyypillinen.

Aura voi tulla ilman päänsärkyä. Ensimmäisellä kerralla muut syyt on silti suljettava pois.

Kuva aivokuoren toiminnan vähittäisestä leviämisestä auran aikana
Aivokuorella hitaasti etenevää toiminnan muutosta pidetään keskeisenä auran mekanismina.

Aura vai aivohalvaus?

Aura aiheuttaa usein positiivisia oireita kuten valoja tai pistelyä ja etenee vähitellen. Aivohalvaus tai TIA alkaa usein äkillisenä toimintojen menetyksenä, mutta ero ei ole riittävän varma itsearvioon.

Soita 112 uuden äkillisen neurologisen oireen, kasvojen roikkumisen, raajan heikkouden, vaikean puhehäiriön tai aiemmasta aurasta poikkeavan kulun yhteydessä.

Arki toistuvan auran kanssa

Kirjaa alkamisaika, oire, eteneminen, kesto ja seuraava päänsärky. Älä aja autoa tai tee riskialtista työtä, kun näkö tai keskittyminen on häiriintynyt.

Keskustele muuttuneesta aurasta, raskaudesta ja ehkäisystä lääkärin kanssa, erityisesti estrogeenia sisältävien valmisteiden yhteydessä.

Mukavuutta kohtauksen aikana

Rauha, pimeys, kylmä ja lämpö voivat olla osa käytännöllistä rutiinia

Hovedro ei ole lääketieteellinen hoito. Se on mukavuustuote, jota voi käyttää kylmänä tai lämpimänä, silmäosa paikallaan tai irrotettuna, kun haluat rauhoittaa pään ja silmien ympäristöä.

Tutustu Hovedroon

FAQ

Miltä migreeniaura näyttää?

Usein välkkeenä, sahalaitakuviona, valoilmiönä tai laajenevana näkökenttäpuutoksena.

Kuinka kauan aura kestää?

Yksittäinen tyypillinen auraoire kestää ICHD-3:n mukaan 5–60 minuuttia.

Voiko aura tulla ilman päänsärkyä?

Kyllä. Uudet oireet on silti arvioitava muiden syiden poissulkemiseksi.

Onko aura vaarallinen?

Aiemmin diagnosoitu tyypillinen aura on ohimenevä. Uusi, äkillinen tai poikkeava oire voi johtua muusta.

Voiko aura aiheuttaa puutumista?

Kyllä. Vähitellen leviävä pistely tai tuntohäiriö voi olla tuntoauraa.

Onko silmämigreeni sama kuin aura?

Sanaa käytetään usein näköaurasta, mutta se voi sekoittua harvinaiseen verkkokalvomigreeniin. Vain yhden silmän näönmenetys vaatii nopean arvion.

Saako auran aikana ajaa?

Ei, jos näkö, tunto, puhe tai keskittyminen on häiriintynyt.

Toimituksellinen avoimuus

Näin artikkeli on laadittu ja tarkistettu

Hovedro-toimitus kokoaa julkisesti saatavilla olevaa tietoa migreenistä ja päänsärystä artikkelissa mainittujen lähteiden pohjalta.

  1. Artikkelin aihe ja rajaus määritellään ennen tekstin laatimista.
  2. Lääketieteelliset väitteet, luvut, hoitoa koskevat kohdat ja varoitusmerkit tarkistetaan mainituista alkuperäislähteistä, hoitosuosituksista ja luotettavista terveyslähteistä.
  3. Tuotetiedot pidetään selvästi erillään diagnoosista ja hoidosta, ja epävarma tutkimusnäyttö kuvataan epävarmana.
  4. Artikkeli tarkistetaan ja päivämäärä uusitaan, kun keskeiset lähteet, suositukset tai olennaiset tekstiosat muuttuvat.

Asiantuntijastatus: Lähteisiin perustuva toimituksellinen tarkistus. Artikkelia ei ole arvioitu henkilökohtaisena lääketieteellisenä neuvona, eikä se korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota.

Lähteet ja lisälukemista

  1. International Headache Society: ICHD-3
  2. Käypä hoito: Migreeni
  3. Käypä hoito -potilasversio: Migreeni
  4. Terveyskirjasto: Migreeni
  5. Nature Reviews Disease Primers: Migraine