Migreenin diagnoosi – oirekuva, tutkimus ja varoitusmerkit

Kysymykset, jotka rakentavat diagnoosin

Lääkäri kysyy, milloin oireet alkoivat, kuinka kauan kohtaukset kestävät, missä kipu tuntuu, pahentaako liike ja liittyykö mukaan pahoinvointia, auraa tai aistiherkkyyttä. Oire- ja lääkepäivien määrä on yhtä tärkeä kuin kivun voimakkuus.

Oirekuvaa verrataan kansainvälisiin kriteereihin, mutta muut sairaudet, lääkkeet ja tutkimuslöydökset arvioidaan kokonaisuutena.

Tutkimus ja mahdollinen kuvantaminen

Verenpaine, yleistila ja neurologinen tutkimus kuuluvat usein arvioon. Pitkään samanlaisena jatkuneessa tyypillisessä migreenissä kuvantamista ei yleensä tarvita, jos tutkimus on normaali.

Kuvantaminen ja laboratoriokokeet valitaan, kun oireet ovat epätyypillisiä, tutkimuksessa on poikkeavaa tai epäillään sekundaarista syytä.

Varoitusmerkit, joihin on reagoitava

Soita 112, jos päänsärky saavuttaa maksimivoimakkuuden äkillisesti tai siihen liittyy uusi halvaus, vaikea puhehäiriö, kouristus tai tajunnantason muutos. Kuumeeseen ja niskajäykkyyteen liittyvä päänsärky vaatii myös kiireellisen arvion.

Ota yhteyttä lääkäriin, jos oirekuva muuttuu selvästi, uusi päänsärky alkaa yli 50-vuotiaana, sinulla on syöpä tai immuunipuutos tai päänsärky yleistyy jatkuvasti.

Tee päänsärkypäiväkirjasta hyödyllinen

Merkitse päänsärkypäivä, kesto, liitännäisoireet, toimintakyky ja lääkkeet. Lisää kuukautiskierto, uni tai erityiset tilanteet silloin, kun ne ovat olennaisia.

Tavoitteena ei ole kirjata kaikkea vaan tehdä näkyväksi diagnoosissa ja seurannassa hyödynnettävä kuvio.

Hyvä oirekuvaus on tarkempi kuin yksi kipusana

Vastaanotolla olennaista on kertoa, alkoiko kipu äkillisesti vai vähitellen, kuinka kauan se kestää ja palaako sama kuvio. Kuvaa kivun sijainti ja luonne, mutta lisää aina pahoinvointi, oksentelu, valo- ja ääniherkkyys, liikkeen vaikutus, mahdollinen aura ja toimintakyvyn muutos. Kerro myös, mitä tapahtuu ennen kipua ja millainen olo jää sen jälkeen.

Lääkärille on tärkeää tietää kaikki päänsärkypäivät, ei vain pahimmat migreenit. Päivien määrä ratkaisee esimerkiksi episodisen ja kroonisen migreenin erottelussa. Samoin jokainen kohtauslääkepäivä merkitään, koska usein toistuva käyttö voi muuttaa oirekuvaa ja vaikuttaa hoidon valintaan.

Milloin kuvantamisesta on hyötyä

Tyypillinen toistuva migreeni ja normaali neurologinen tutkimus eivät yleensä vaadi rutiininomaista magneetti- tai tietokonetomografiaa. Normaali kuva ei todista, ettei migreeniä olisi, koska diagnoosi on kliininen. Tarpeeton kuvantaminen voi lisäksi löytää sattumalöydöksiä, jotka eivät selitä oiretta mutta aiheuttavat uusia tutkimuksia ja huolta.

Kuvantamista harkitaan, kun päänsärky alkaa poikkeuksellisesti, tutkimuksessa on neurologinen löydös, oire etenee, luonne muuttuu selvästi tai riskitekijät lisäävät sekundaarisen syyn mahdollisuutta. Tutkimus valitaan kysymyksen mukaan. Kuvantaminen ei korvaa huolellista historiaa, ja kiireellisessä tilanteessa oikea tutkimus sekä aikataulu ratkaistaan päivystyksessä.

Valmistaudu vastaanotolle käyttökelpoisilla tiedoilla

Pidä päiväkirjaa vähintään muutaman viikon ajan, jos tilanne sallii. Merkitse päivämäärä, alkamis- ja loppumisaika, voimakkuus, liitännäisoireet, aura, lääkkeet, vaste ja se, estikö oire työn, opiskelun tai muun toiminnan. Kirjaa kuukautiskierto, työvuoro tai muu mahdollinen yhteys vain silloin, kun haluat tarkastella sitä järjestelmällisesti.

Ota mukaan ajantasainen lääkelista ja tieto itsehoitolääkkeistä. Kerro raskaudesta, ehkäisystä, verisuonisairauksista, aiemmista vammoista ja suvun merkittävistä sairauksista. Tavoitteena on saada diagnoosin lisäksi kirjallinen suunnitelma: mitä tehdä tutussa kohtauksessa, milloin ottaa yhteyttä ja mitä muutosta seurataan hoidon aikana.

Erotusdiagnostiikka etenee todennäköisimmästä vaaralliseen

Lääkärin tehtävä ei ole vain todeta, sopiiko oire migreeniin, vaan myös arvioida, voiko taustalla olla toinen päänsäryn syy. Ikä, raskauden vaihe, immuunipuolustukseen vaikuttava sairaus, syöpä, pään vamma, kuume, silmäoireet ja neurologiset löydökset muuttavat tutkimisen kynnystä. Sama oire voi olla yhdessä tilanteessa tuttu ja toisessa tutkimista vaativa.

Jännityspäänsärky, sarjoittainen päänsärky, lääkepäänsärky, sivuonteloihin liittyvä tulehdus, silmän akuutti sairaus ja kaularangasta heijastuva kipu voivat muistuttaa osaa migreenin piirteistä. Erottelu tehdään oireiden ajallisesta kulusta ja yhdistelmästä. Esimerkiksi nenän tukkoisuus ei yksin todista sivuontelosairautta, sillä autonomisia nenä- ja silmäoireita voi esiintyä myös migreenissä.

Soita 112, jos kipu saavuttaa huippunsa äkillisesti tai siihen liittyy uusi toispuolinen heikkous, kasvojen roikkuminen, vaikea puhehäiriö, kouristus tai tajunnantason muutos. Kiireellinen arvio on tarpeen myös silloin, kun uusi päänsärky liittyy korkeaan kuumeeseen ja niskajäykkyyteen, merkittävään vammaan tai raskauden ja synnytyksen jälkeisen ajan poikkeavaan oireeseen.

Jos oire on tuttu mutta tihentyy, varaa tavallinen lääkäriaika ennen kuin lääkepäivät kasvavat. Tavoitteena on varmistaa diagnoosi, arvioida kohtaus- ja estohoito sekä sopia seurannasta. Selkeä ohje siitä, mikä kuuluu omaan tavalliseen oirekuvaan ja mikä vaatii uuden arvion, vähentää sekä turhaa huolta että vaarallista viivettä.