Päänsärkytyypit ja varoitusmerkit – milloin pitää reagoida?

Primaarinen ja sekundaarinen päänsärky

Migreeni, jännityspäänsärky ja sarjoittainen päänsärky ovat primaarisia päänsärkysairauksia. Sekundaarinen päänsärky on esimerkiksi infektion, vamman, verenvuodon tai muun sairauden oire.

Pitkään vakaana pysynyt toistuva kuvio sopii useammin primaariseen päänsärkyyn. Äkillinen alku, selvä muutos tai poikkeava tutkimuslöydös lisää muun syyn epäilyä.

Tavallisia oirekuvia

Jännityspäänsärky on usein puristavaa, molemminpuolista ja lievää tai kohtalaista. Migreeni esiintyy useammin kohtauksina, joissa kipu on kohtalaista tai voimakasta ja siihen liittyy pahoinvointia tai valo- ja ääniherkkyyttä.

Sarjoittainen päänsärky aiheuttaa erittäin voimakasta toispuolista silmänympäryskipua lyhyinä toistuvina kohtauksina, usein saman puolen silmän vuotamisen tai nenän tukkoisuuden kanssa.

Kiireelliset varoitusmerkit

Soita 112, jos päänsärky saavuttaa maksiminsa sekunneissa tai minuuteissa tai siihen liittyy halvaus, puhevaikeus, kouristus tai tajunnantason muutos.

Nopea arvio on tärkeä myös kuumeen ja niskajäykkyyden yhteydessä, vakavan päävamman jälkeen tai jos raskauden aikana alkaa uusi voimakas päänsärky.

Milloin varata lääkäriaika

Hakeudu arvioon, kun tuttu kuvio muuttuu, päänsärky yleistyy, alkaa uutena yli 50-vuotiaana tai lääkkeitä tarvitaan useina päivinä kuukaudessa.

Muutaman viikon päiväkirja auttaa lääkäriä erottamaan päänsärkytyypit ja suunnittelemaan tutkimukset.

Primaariset päänsäryt ovat sairauksia itsessään

Migreeni ja jännityspäänsärky ovat yleisimmät primaariset päänsärkysairaudet. Migreenissä kipu on usein kohtalaista tai voimakasta, liike pahentaa sitä ja mukana on pahoinvointia tai aistiherkkyyttä. Jännityspäänsärky on tavallisesti lievää tai kohtalaista, puristavaa ja liikkeestä riippumatonta. Oireissa on vaihtelua, ja samalla ihmisellä voi olla molempia.

Sarjoittainen päänsärky ja muut trigeminaaliset autonomiset päänsäryt ovat harvinaisempia. Niissä kipu on usein erittäin voimakasta, toispuolista ja silmän tai ohimon seudussa, ja samalla puolella voi esiintyä silmän vetistystä, punoitusta, luomen roikkumista tai nenäoireita. Uusi tällainen oirekuva tarvitsee lääkärin arvion ja oman hoitosuunnitelman.

Sekundaarinen päänsärky saa selityksensä muusta tilasta

Sekundaarinen päänsärky voi liittyä esimerkiksi infektioon, vammaan, aivoverisuonten sairauteen, silmänpaineeseen, raskauden komplikaatioon, lääkkeeseen tai muuhun taustatilaan. Se ei tarkoita automaattisesti vaarallista sairautta, mutta arvio kohdistuu päänsäryn lisäksi sen mahdolliseen aiheuttajaan. Oireen alkamistapa, tutkimus ja riskitekijät ratkaisevat, miten nopeasti asia tutkitaan.

Niska- tai kasvo-oire ei yksin osoita syytä. Migreeni voi aiheuttaa niskakipua, nenän tukkoisuutta ja silmän vetistystä, ja sivuonteloiden sattumalöydös voi olla oireeton. Toisaalta infektio, silmäsairaus tai kaularangan häiriö voi oikeasti aiheuttaa päänsärkyä. Siksi diagnoosi perustuu ajallisesti ja kliinisesti yhteensopivaan kokonaisuuteen.

Varoitusmerkki ei ole diagnoosi, mutta se muuttaa kiireellisyyttä

Soita 112, jos päänsärky alkaa räjähtävän äkillisesti tai siihen liittyy uusi halvaus, kasvojen roikkuminen, vaikea puhehäiriö, kouristus, sekavuus tai tajunnantason muutos. Äkillinen yhden silmän näönmenetys tai muu vaikea neurologinen oire vaatii myös välitöntä arviota. Älä aja itse, jos toimintakyky tai näkö on heikentynyt.

Hakeudu nopeasti arvioon kuumeen ja niskajäykkyyden, merkittävän päävamman, kivuliaan punaisen silmän ja näön heikkenemisen sekä raskauden tai synnytyksen jälkeisen ajan uuden voimakkaan päänsäryn yhteydessä. Tunnettu migreeni ei sulje pois toista akuuttia syytä. Oma tavallinen aura ei myöskään ole turvallinen selitys, jos oire alkaa nyt äkillisesti tai eri tavalla.

Myös hitaampi muutos kuuluu arvioon

Varaa lääkäriaika, jos päänsäryn luonne muuttuu, päivien määrä kasvaa, särky herättää toistuvasti unesta, alkaa uutena yli 50-vuotiaana tai liittyy jatkuvaan neurologiseen oireeseen. Samoin kasvava kohtauslääkkeiden tarve tai arjen selvä vaikeutuminen kertoo, että diagnoosi ja hoito on syytä tarkistaa.

Päänsärkypäiväkirja auttaa kuvaamaan muutoksen: merkitse päivät, kesto, liitännäisoireet, lääkkeet ja toimintakyky. Turvallinen tavoite ei ole pelätä jokaista kipua, vaan tunnistaa oma vakaa kuvio ja reagoida, kun alkamistapa, oireet tai tiheys poikkeavat siitä merkittävästi.

Päänsäryn tyyppi ohjaa oikeaan hoitopolkuun

Primaarisessa päänsäryssä, kuten migreenissä tai jännityspäänsäryssä, itse päänsärky on sairaus. Sekundaarinen päänsärky johtuu toisesta tilasta, esimerkiksi infektiosta, vammasta, verisuonitapahtumasta tai silmän akuutista sairaudesta. Suurin osa toistuvista päänsäryistä on primaarisia, mutta ensimmäinen tehtävä on tunnistaa ne tilanteet, joissa muu syy on mahdollinen.

Sarjoittainen päänsärky on harvinaisempi mutta tärkeä tunnistaa. Erittäin voimakas toispuolinen silmänseudun kipu, saman puolen silmän punoitus tai vetistys, nenäoire ja levottomuus muodostavat erilaisen kuvion kuin tavallinen migreeni. Toistuvat lyhyet kohtaukset samankaltaisina vuorokaudenaikoina edellyttävät lääkärin arviota ja omaa hoitosuunnitelmaa.

Soita 112 äkillisen räjähtävän päänsäryn tai uuden halvaus-, puhe-, kouristus- tai tajunnanhäiriön yhteydessä. Hakeudu kiireelliseen arvioon myös korkean kuumeen ja niskajäykkyyden, merkittävän vamman, raskauden tai synnytyksen jälkeisen uuden voimakkaan oireen sekä kivuliaan punaisen silmän ja näön heikkenemisen yhteydessä.

Muissa tilanteissa päiväkirja auttaa vastaanottoa. Kirjaa oireen alkaminen, kesto, sijainti, voimakkuus, liitännäisoireet, lääkkeet ja vaikutus toimintakykyyn. Jos päänsäryn luonne muuttuu, päivät lisääntyvät tai lääkettä tarvitaan yhä useammin, varaa arvio ennen kuin tilanne vakiintuu päivittäiseksi.