Krooninen migreeni – kun päänsärkypäiviä kertyy paljon

Mitä krooninen migreeni tarkoittaa

ICHD-3:n mukaan päänsärkyä on vähintään 15 päivänä kuukaudessa yli kolmen kuukauden ajan. Vähintään kahdeksana päivänä oireissa on migreenin piirteitä tai päänsärky reagoi triptaaniin tai muuhun migreenikohtauksen täsmähoitoon.

Yksi yli kolme vuorokautta jatkuva kohtaus ei yksin tarkoita kroonista migreeniä. Diagnoosi perustuu usean kuukauden kokonaiskuvaan ja muiden syiden arviointiin.

Kirjaa päänsärky-, migreeni- ja lääkepäivät

Merkitse jokainen päänsärkypäivä, myös lievä. Kirjaa oireet, kesto, toimintakyky ja käyttämäsi kohtauslääke. Yhden vuorokauden aikana vaihteleva kipu lasketaan yhdeksi päänsärkypäiväksi.

Päiväkirjasta nähdään täyttyvätkö kriteerit, vähentääkö estohoito migreenipäiviä ja muuttuuko kohtauslääkkeen tarve.

Mikä voi ylläpitää kroonistunutta mallia

Suuri kohtaustiheys, puutteellinen estohoito, uniongelmat, muut kiputilat ja runsas kohtauslääkkeiden käyttö voivat liittyä kroonistumiseen. Sairaus ei silti ole potilaan oma syy.

Lääkepäänsärky on arvioitava, jos kipu- tai migreenilääkkeitä käytetään monina päivinä. Vähentämisestä kannattaa sopia ammattilaisen kanssa, erityisesti opioideja tai yhdistelmävalmisteita käytettäessä.

Hoito ja mitattava seuranta

Hoitoon voi kuulua kohtaushoidon korjaaminen, estohoitolääke ja realististen arkirytmien tukeminen. Krooniseen migreeniin voidaan käyttää botuliinitoksiinia tai CGRP-järjestelmään vaikuttavaa hoitoa lääketieteellisen arvion ja korvauskriteerien mukaan.

Sovi etukäteen seuranta-aika ja tavoite. Migreenipäivien, toimintakyvyn haitan tai lääkepäivien väheneminen voi olla merkittävä tulos, vaikka oireet eivät loppuisi kokonaan.

Milloin hakeutua arvioon

Varaa aika, kun päänsärkyä on useina päivinä kuukaudessa, oirekuva muuttuu tai kohtauslääkettä tarvitaan yhä useammin. Ota mukaan päiväkirja ja täydellinen luettelo myös itsehoitolääkkeistä.

Soita 112 räjähtävän äkillisen päänsäryn, uuden halvauksen, vaikean puhehäiriön, kouristuksen tai tajunnantason muutoksen yhteydessä. Aiempi migreenidiagnoosi ei sulje pois muuta akuuttia syytä.

Krooninen migreeni määritellään kaikkien päänsärkypäivien avulla

Kroonisessa migreenissä päänsärkyä on vähintään 15 päivänä kuukaudessa yli kolmen kuukauden ajan. Vähintään kahdeksana päivänä kuukaudessa oire täyttää migreenin piirteitä tai reagoi migreeniin tarkoitettuun kohtauslääkkeeseen. Kaikkien päivien ei siis tarvitse näyttää samanlaiselta, ja lievemmät taustakipupäivät kuuluvat laskentaan.

Luotettava diagnoosi tarvitsee päiväkirjan. Merkitse jokainen päänsärkypäivä, migreenipiirteet, aura, lääkkeet ja toimintakyky. Jos vain vaikeimmat kohtaukset kirjataan, kokonaismäärä jää liian pieneksi. Samalla lasketaan lääkepäivät, koska lääkkeiden liikakäyttö voi esiintyä kroonisen migreenin rinnalla ja ylläpitää oirekuormaa.

Yksi yli kaksi viikkoa kestävä vaikea jakso ei vielä täytä kroonisen migreenin aikakriteeriä. Toisaalta lähes päivittäiseen särkyyn tottuminen voi johtaa aliraportointiin. Tavoitteena ei ole leimata sairautta vaikeammaksi, vaan valita seuranta ja hoito todellisen päivämäärän perusteella.

Hoito yhdistää lääkityksen, lääkepäivien hallinnan ja arjen tuen

Kroonisen migreenin hoito suunnitellaan yksilöllisesti. Vaihtoehtoihin kuuluu tavallisia estohoitolääkkeitä, CGRP-järjestelmään vaikuttavia hoitoja ja tietyissä tilanteissa botuliinitoksiinihoito. Valintaan vaikuttavat aiemmat kokeilut, muut sairaudet, raskausmahdollisuus, haitat, saatavuus ja Suomen ajantasaiset korvattavuuskriteerit.

Kohtauslääkkeiden käyttöpäivät käydään läpi jokaisessa arvioinnissa. Jos liikakäyttöä on, vähentämiseen tarvitaan turvallinen suunnitelma ja samalla riittävä perussairauden hoito. Pelkkä lääkkeen poistaminen ilman vaihtoehtoista kohtaus- ja estohoitoa voi tehdä tilanteesta tarpeettoman vaikean.

Uni, säännölliset ateriat, asteittainen liikunta, mielialan ja muiden kiputilojen hoito sekä arjen kuormituksen säätely tukevat kokonaisuutta. Ne eivät korvaa migreenilääkitystä eivätkä tarkoita, että kroonistuminen olisi potilaan syy. Hoidon tavoite voi olla ensin muutama parempi päivä kuukaudessa, lyhyemmät kohtaukset tai vähäisempi lääkkeen tarve.

Edistymistä mitataan muutoksena omasta lähtötilanteesta

Kroonisessa migreenissä täydellinen kohtauksettomuus ei ole ainoa onnistumisen mittari. Migreenipäivien ja kaikkien päänsärkypäivien väheneminen, kivun lieventyminen, lääkepäivien väheneminen ja parempi toimintakyky ovat kaikki merkityksellisiä. Mittarit sovitaan ennen hoitokokeilua ja arvioidaan riittävän pitkän ajan jälkeen.

Sairaus voi muuttua takaisin episodiseksi, jos päänsärkypäivien määrä vähenee alle kroonisen rajan. Se ei tarkoita, että diagnoosi olisi ollut väärä. Luokitus kuvaa nykyistä tiheyttä ja auttaa hoidon valinnassa. Myös myöhempi tihentyminen tunnistetaan nopeammin, kun päiväkirjaa jatketaan kevyesti.

Hakeudu kiireelliseen arvioon, jos tuttu lähes päivittäinen päänsärky muuttuu äkillisesti, siihen liittyy uusi neurologinen puutosoire tai muu varoitusmerkki. Krooninen migreeni ei suojaa muilta päänsäryn syiltä, eikä täysin uudenlaista oiretta pidä selittää vanhalla diagnoosilla.

Muut sairaudet huomioidaan samassa suunnitelmassa

Uniapnea, unettomuus, masennus, ahdistuneisuus, muut kiputilat ja hormonimuutokset voivat lisätä migreenin kokonaiskuormaa tai vaikeuttaa palautumista. Niiden hoitaminen ei tarkoita, että migreeni olisi niiden aiheuttama. Samanaikaiset sairaudet vaikuttavat myös siihen, mikä estohoitolääke sopii parhaiten.

Vastaanotolla kannattaa kertoa toimintakyvystä, unesta, mielialasta ja kaikista kipulääkkeistä. Yhteinen suunnitelma estää ristiriitaisia hoitoja ja auttaa asettamaan yhden toteutettavan tavoitteen kerrallaan.

Toimintakyvyn tuki kuuluu hoitoon

Kun oirepäiviä on paljon, hoito voi tarvita lääkityksen lisäksi työterveyden, fysioterapian, psykologisen tuen tai sosiaalipalvelujen yhteistyötä. Tämä ei tarkoita, että migreeni olisi psykologinen. Pitkäaikainen kipu vaikuttaa uneen, mielialaan, liikkumiseen, talouteen ja työn tekemisen mahdollisuuksiin.

Työjärjestelyissä voidaan kokeilla ennakoitavia taukoja, valaistuksen säätöä, joustoa ja tehtävien priorisointia. Järjestelyille asetetaan tavoite ja arviointipäivä, jotta ne tukevat osallistumista eivätkä vahingossa lisää pysyvää eristäytymistä.

Jos työkyky heikkenee, asia kannattaa ottaa esiin varhain. Kuntoutuksen tavoite on yhdistää oireiden hoito, omat voimavarat ja realistinen osallistuminen. Hoidon tulosta arvioidaan myös arjessa, ei vain vastaanoton kipuluvulla.

Pahenemisen merkit tunnistetaan etukäteen

Kasvavat lääkepäivät, useat peräkkäiset päänsärkypäivät, heikkenevä uni ja palautumisen katoaminen voivat ennakoida vaikeampaa jaksoa. Kirjallinen yhteydenottoraja auttaa päivittämään hoidon ennen kuin tilanne vakiintuu kuukausiksi.

Samalla uudet varoitusmerkit arvioidaan erikseen. Krooninen oire ei tee äkillisestä maksimikivusta, halvauksesta, kuumeesta tai tajunnanhäiriöstä tavallista. Soita 112 vakavassa äkillisessä tilanteessa.